Cristopher Dunn: Gizan voimala
Cristopher Dunn julkaisi kirjan “The Giza Power Plant” (suom. “ Gizan voimala” ) v 1998.
Hän on tuotantoinsinööri, joka on työskennellyt tarkkuustyökalujen ja laserteknologian parissa vuosikymmenten ajan.
Hän on käynyt Kairossa Gizan tasangolla tutkimassa siellä olevia rakennusten raunioita ja kokeneena tarkkuustyön asiantuntijana havainnut suuren määrän esineitä, joiden tekeminen on ollut mahdollista tarkkuustyökoneden ja automaattiohjauksen avulla. Näihin kuuluvat myös Saccarasta Serapeumista löydetyt yli kaksikymmentä jättiläismäistä yhdestä graniittilohkareesta valmistetut kannelliset graniittilaatikot.
Löydettyään riittävästi kiistattomia todisteita konetyön lopputuloksista, hän työryhmineen päätyi pohtimaan sitä, mistä tällaiset tarkkuuslaitteet saivat käyttövoimansa. Hän esittää nämä ajatukset kirjan kappaleessa 7: Endeavoring to Explain the Enigma eli Yritys Selvittää Arvoitus. Lopputulos päättelystä on, että suuren energian tuotantoon tarvitaan massiivinen laitos ja lähtökohdaksi sopii mainiosti pyramidit. Sillä oli selvää, että niin massiivisen ja monimutkaisen rakennuksen rakentamiseksi - vaikka kyseessä on korkeateknologinen yhteisö - tarvitaan suuri hyöty, jolla suuret kustannukset voidaan perustella.
Tällainen “täysjärkisyys” periaate puuttuu, kokonaan aiempien humanististen historiankirjoittajien työkalupakista siitä huolimatta, että oman teknologiamme kehitys, ei silloin vielä ollut sillä tasolla, että näitä riippuvuuksia olisi edes ollut mahdollista ymmärtää.
Tämä kysymyksenasettelu ja tiukan loogisten päättelyiden tie ei olisi ollut myöskään mahdollinen ilman laajaa alan kokemusta ja huomattavan korkeaa älykkyyttä.
Tämän päättelyn kulku ja lopputulokset esitellään kirjassa kappaleesta 8: “The Giza power Plant” alkaen seuraavan 40 sivun kuluessa. En aio kääntää koko 40 sivua tähän, vaan kokoan perusideat ja pääkohdat tähän, niin että lukija voi näiden pohjalta ymmärtää sen koneen toimintaperiaatteen idean. Yksityiskohdat ja perustelut löytyvät kirjasta. Seuraavassa selityksen perusajatukset:
Maapallo on elastinen suureksi osaksi nestemäinen pallo, ja nesteen pinnalla mannerlaatat hankaavat toisiaan aiheuttaen jännitteitä, jotka purkautuvat maanjäristyksinä. Maapallon rautaydin on kuin dynamo, joka ylläpitää maapallon magneettikenttää. Kaikki tämä aiheuttaa ääntä eli maapallo “soi”. Maapallon perusääni on matalataajuinen eikä kuulu ihmiskorvalle. Toisaalta maapallon kristallit aikaansaavat pietsosähköä, jonka ääni on taas korkeaa ultraääntä.
Pyramidi on rakennettu niin, että sen ominaisresonanssi on harmoniassa maapallon kanssa, ja silloin pyramidi toimii resonaattorina maan äänelle.
Kuninkaan huone ( Kings chamber) on tehty kokonaan graniitista ja sen yläpuolella on viidessä kerroksessa “viritettyjä” graniittipalkkeja kahdeksan kussakin kerroksessa.
Graniitissa suuri määrä sen materiasta on kvartsikristallikiteitä, joilla on ominaisuus tuottaa pietsosähkövirtaa. Koko graniittimäärä on useita tuhansia tonneja.
Grand Gallery on 47 m pitkä ja 7,7 m korkea ylöspäin kapeneva holvi, joka on rakennettu pitkistä graniittipalkeista .
Grand Galleryn laidoille oli kiinnitetty täyskorkeat pystyt tukipuut. Näiden tukipuiden väliin oli ripustettu kuhunkin joukko erikokoisia Helmholtz-resonaattoreita. Nämä vahvistivat voimakkaasti pyramidin kokoamaa maan ääntä. Lopuksi ääni johdettiin aukosta kuninkaan huoneeseen.
Kuningattaren huoneessa sinkkikloridi ja suolahappoliuoksia sekoittamalla tuotettiin vety-kaasua. Kaasu johdettiin käytäviä myöten Grand Galleriaan ja sieltä vahvistetun äänen kanssa kuninkaan huoneeseen.
Kuninkaan huoneessa voimakas ääni aiheutti graniitissa sähkömagneettista mikroaaltoa, joka puolestaan viritti vetymolekyylien elektronit ja niiden palatessa alkuradalleen syntyi mikroaaltosäteilyä.
Tässä Kuninkaan Kammio ylhäältä
Yllättävä hieno selitys on sarkofagin käyttö linssinä! Kuninkaan huoneeseen tulee kaksi kanavaa: pohjoinen ja eteläinen. Teorian mukaan pohjoista kanavaa pitkin johdettiin kammioon käynnistävä mikroaalto. Sarkofagi ohjasi säteen lävitseen ja ulos toisesta päästä. Tässä aalto keräsi itseensä vetyatomeista vapautunutta energiaa, ja voimakkaasti vahvistuneena säde ohjautui eteläistä kanavaa ulos pyramidista, jossa se hyödynnettiin.
Kaikesta tästä huomataan, että muinaisten säilyneiden rakenteiden tarkoitus ja käyttö ei todellakaan ole mitenkään selvä ja pääteltävissä kenelle tahansa. Varsinkin kun kyseessä on korkeateknologisen yhteisön jäämistöä. Tällaisen ymmärtämisen ehdottomana edellytyksenä on vastaavan tietotaidon hallitseminen. Näin on sanomattakin selvää, että menneillä sukupolvilla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta päätyä edes tyydyttävään selvitykseen. Useissa asioissa tämä tietämyksen taso on saavutettu vasta parin viimeisen vuosikymmenen aikana. On todennäköistä, että tätä taustatietoa puuttuu edelleen, ja kun ne ratkeavat, selitykset tulevat olemaan aina selkeämpiä ja ilmeisempiä.
Tässä kirja:
