Tällä blogissani on ensimmäinen kirjotukseni “Sanasokean ylioppilasutukinto”, jossa kerron dysleksian vaikutuksesta elämääni. Nyt tuo kertomus saa jatko-osan.
Viime aikoina YouTuben on alkanut ilmaantua esityksiä dysleksiasta. Esitykset ovat joko brittien tai amerikkalaisten tekemiä, esim TEDTalkeja.
Näiden keskeinen sanoma on, että dysleksia on muutakin kuin haitta. Yleensä nämä ovat dyslektikon omia kertomuksia siitä, miten on menestynyt dysleksiasta huolimatta tai jopa sen vuoksi. Taustaksi pitää kertoa, että englanninkielisillä dysleksia on vielä paljon haavoittavampi kuin suomenkielisillä. Tämä johtuu siitä, että englannissa sanan äänneasun ja kirjoitusasun välillä ei ole yksinkertaista yhteyttä niin kuin on suomenkielessä. Kun englantilaiset - kuten me kaikki muutkin - oppivat puhutun kielen ja paljon sen jälkeen se pitää yhdistää kirjoitettuun kieleen. Kun sitten dyslektikon on vaikeata muistaa / tunnistaa sanojen kirjotusasuja, niin englannissa on paljon hyvin samankaltaisia kirjoittettuja sanoja ja niiden ääntämisasut vaihetelevat lähes mielivaltaisesti, niin luettaessa tällaista tekstiä, se muodostuu hyvin nopeasti mahdottomaksi. Näin dyslektikko ei tado mitenkään päästä lukemisen alkuun. Kun meille aikuisina opetetaan englantia, oppilas huomaa nopeasti sana osia, jotka ääntyvät aina samoin. ( pari esimerkkiä)Näin dysleksia on paljon vaikuttavampi anglosaksisessa maailmassa kuin konsanaan meillä.
Näissä esityksissä usein aloitetaan tai nostetaan esiin hyvin menestyneitä kuuluisia dyslektikkoja, kuten Albert Einstein, Henry Ford, Joshua Bell, Steve Jobs tai Elon Musk muutamia mainitakseni. Tämän perusteella päätellään, että dysleksiassa on ollut jotain hyvää näille ihmisille. Eduiksi tunnistetaan “kokonaisuuksien hallinta” tai tarkemmin tarkemmin englantilaisella ilmaisulla pattern recognition , joka auttavasti kääntyy hahmontunnistus.
Päätin kirjoittaa tämän jutun juuri edellisen asian takia, sillä tuon hahmontunnistuksen kehittyminen on juuri oman elämäni suuri tarina. Tässä on ajallisesti järjestetty luettelo minun elämän tärkeistä hahmontunnistuksen käännekohdista
Rakenteiden ymmärtämisen merkitys eteneminen elämässäni.
kielen rakenteet Wittgenstein Tractatus Logico - Philosophicus 1974
ohjelmointikielten rakenteiden merkitys 1970 - 1980 ( Cobol -> Pascal )
relaatiotietokantojen rakenteiden merkitys 1975 ( relaatiokannat, SQL)
matriisilaskennasta johdetun ohjelmointikielen APL oppiminen ja ja opettaminen 1980 - 1984
analyyttisen ongelmanratkaisun merkitys (Kepner-Tregoe Analytical Troubleshooting) 1985
olio-ohjelmointikielten merkitty ohjelmoinnissa Smalltalk ohjelmointi 1990
Java oliokielen käyttö ja opettaminen 1997 - 2010
olioanalyysin oppiminen opettaminen ja menetelmän kehittäminen 1995 - 2005
olioanalyysiin perustuvan ketterän sovellusten kehitysmenetelmän käyttö ja opettaminen 1995 - 2011
olioanalyysi blogin IT-Dinosaurus kirjoittaminen 2009 - 2014. (haettu tänään n. 60 000 kertaa.)
Olen kehittänyt olioanalyysiä ja oliosovellusten kehittämisen menetelmänä abstraktiin ja sen jälkeen ketterään suuntaan. Tuo Dinosaurs blogi sisältää kaikki merkittävimmät tämän oppimisen lopputulokset. Olen todella hyvä kahdessa asiassa: 1) todellisuuden abstraktien kokonaismallien löytämisessä ja ongelmanratkaisussa. Nykyään en enää malleja laadi, mutta ongelmanratkaisutaitoani hyödynnän lähes päivittäin tekemässäni digituki työssä.
Seuraavassa 2004 Suomen verohallinnolle laatimani henkilön tuloverotuksen oliomalli.
Lopuksi vielä muutama linkki mainitsemiini Dysleksiaesityksiin.
MIT Professor Catherine Drennan on Her Dyslexia and Its Advantages
https://www.youtube.com/watch?v=ennIWco_H3Y&list=PLhoo-2dcTXiLfFB4ZShYkQW1II11Nkwl1&index=3&t=21s
The Creative Brilliance of Dyslexia | Kate Griggs | TEDxBrighton
https://www.youtube.com/watch?v=CYM40HN82l4&t=233s
Dyslexia and the Brain
https://www.youtube.com/watch?v=QrF6m1mRsCQ&list=PLhoo-2dcTXiLfFB4ZShYkQW1II11Nkwl1&index=1
ja YouTubesta löytyy lisää.
